Virolahden Sampo
Yhteystiedot
Jäsentietoa
Hiihto
Jalkapallo
Koripallo
Kuntosali
Liikuntaleikkikoulu
Yleisurheilu
Sammontalon vuokraus
Urheiluhistoriaa
Vuosien varrelta
Puheenjohtajat
Sammon huiput
Menestystä
Sammon palkitut
Frisbeegolf

 

  Vuosien varrelta

Sodan päättymisen jälkeen Sammon toiminta ymmärrettävästi vilkastuu. Miehet palasivat rintamalta ja maata alettiin jälleen rakentaa kaikin tavoin. Heti sodan jälkeen, syksyllä 1944, seuralle valitaan toiminnanjohtaja, innokas urheilumies ja Sammon sihteerinäkin toiminut Väinö Talsi. Sammolle perustettiin myös Virojoelle toimisto, joka päätettiin pitää avoinna keskiviikkoisin ja lauantaisin klo 9.00 - 14.00.

Valkjärven kentän vihkiäiskilpailuista 10.6.1951 kirjoitti "Maaseutu" -lehti: "Välittömästi vihkiäisjuhlallisuuksien jälkeen alkoivat Virolahden Sammon toimeenpanemat juhlakilpailut. Sen keskeisimmäksi lajiksi muodostui 25x1000 m viesti, jossa Sampo ei tähän mennessä ole tavannut lainkaan vastusta. Se on voittanut aikaisemmin mm. Tampereen Pyrinnön ylivoimaisesti ja saanut kiertopalkinnon omakseen. Pyrintö onkin luopunut kilpailun jatkamisesta. Tällä kertaa Sampo oli haastanut otteluun koko Suur-Savon piirin. Kolmantena kilpailijana oli Miehikkälän Vilkas. Sampo oli nytkin ylivoimainen saaden ajakseen 1.09.32,2. Suur-Savon piirin joukkueen aika oli 1.10.13,0 ja Miehikkälän Vilkkaan, joka sekin seurajoukkueeksi juoksi erinomaisesti, 1.11.56,3."
Saksalaisia huippujuoksijoita sekä kuusi islantilaista urheilijaa kävi 1.8.1952 Virojoen kentällä kilpailemassa Väinö Koskelan ja muiden parhaiden suomalaisten urheilijoiden kanssa. Kisoja mainostettiin maailmanennätyskokeena. Lehtipaino Oy:n kirjapainossa painettua "Maailmanennätyskoe" -julistetta levitettiin ympäri Kymenlaaksoa. Maailmanennätystä ei syntynyt, mutta kisat olivat taloudellinen menestys. Yleisöä oli tuhatmäärin ja kilpailujen tuotoksi kirjattiin 100 371 mk.

Vaikka kulkeminen oli työlästä, kilpailumatkoilla käytiin ympäri Suomea. Matkat tehtiin yleensä linja-autoilla tai junalla, mutta usein myös kuorma-autolla, kuten toukokuun lopussa 1953, jolloin Utissa pidettyyn Jukolan viestiin Sampo osallistui kahdella joukkueella. Oiva Kälviä oli saanut nimismieheltä luvan kuljettaa kuorma-auton lavalla enintään 18 matkustajaa.

Hailikisat alkoivat vuonna 1960. Klamilaan oli rakennettu talkoilla hyppyrimäki, "Klamilan lentomäki", ja mäessä suunniteltiin pidettäväksi vihkiäiskilpailut. Klamilan Vedon puheenjohtajana toimi Torsti Klami, kalastaja ja kalakauppias. Huovarin vedet oli juuri vuokrattu Suomelle ja kalansaaliit Huovarista olivat hyvät. Alueen silloinen venäläinen rajapäällikkö oli suhtautunut suomalaisiin kalastajiin erittäin ystävällisesti ja niinpä kalastajat ajattelivat antaa kyseiselle upseerille kunnon muistolahjan - kultakellon. Vaan tämäpä ei uskaltanutkaan ottaa lahjaa vastaan, mikä ei silloisen Neuvostoliiton aikana kovin suuri ihme ollutkaan, ja kello jäi kalastajille. Kello lahjoitettiinkin sitten palkinnoksi Klamilan uuden hyppyrimäen vihkiäiskilpailuihin. Ja kun se kalastuksen ja hyvien hailisaaliiden takia oli tullut hankituksi, sai Torsti Klami idean ristiä kisat "Hailikisoiksi". Siitä sai Hailikisat nimensä ja myös kultakelloperinne sai alkunsa. Ensimmäisen kultakellon sai itselleen maailmanmestariksikin itsensä hypännyt Juhani Kärkinen.

Suunnistuskesä 1972 alkoi komeasti Pirjo Sepän voittaessa jo kolmannen kerran Venlojen juoksun. Mikko Jokimies suunnisti Suomen mestariksi M20 -sarjassa ja sitten tuli todellinen paukku. Pirjo Seppä oli jälleen saanut kutsun Suomen maailmanmestaruuskisajoukkueeseen, joka matkusti syyskuun puolivälissä Tsekkoslovakiaan. Tuloksena oli MM-hopeamitali henkilökohtaisessa kilpailussa ja kaiken kruununa maailmanmestaruus viestissä yhdessä Liisa Veijalaisen ja Sinikka Kukkosen kanssa. Sampo oli saanut jälleen yhden maailmanmestarin.

Kesällä 1986 Kaakonkulma kirjoittaa: "Virolahden Sammon yleisurheilu on tällä hetkellä täysin lahjakkaiden junioriurheilijoiden varassa. Virolahdella ei tällä hetkellä ole yhtään yleisen sarjan urheilijaa - miestä tai naista, joka pystyisi tuomaan edes pistesijan pm-kisoista".

Sammon näytelmätoiminta sai todellisen sysäyksen marraskuussa 1956, kun Toivo ja Lyyli Puustellin toimesta perustettiin Sammon näytelmäkerho. Toistakymmentä innokasta harrastajanäyttelijää oli mukana perustavassa kokouksessa ja mukaan tuli pian muitakin niin, että näytelmäkerhossa aktiivisesti mukana olevien määrä nousi heti yli kahdenkymmenen. Ensimmäiseksi näytelmäksi valittiin "Sulhanen puilla paljailla", jonka ohjasi haminalainen Viljo Tilli. Näytelmää esitettiin kymmenkunta kertaa eri puolilla Virolahtea ja jopa Miehikkälässä ja Ylämaallakin.

Kesällä 1997 Sammon näytelmäkerho aloitti jälleen. Näytelmäksi valittiin kunnianhimoisesti Dario Fo´n "Kaikki vorot eivät tule varkaisiin". Ja kohta sen jälkeen kuultiin, että Dario Fo oli saanut Nobelin kirjallisuuspalkinnon.

Elokuvateatteritoiminta alkoi Virolahdella jo 1930 -luvun alkupuolella Virojoen VPK:n toimesta. Heti sotien päätyttyä Sampo liittyi mukaan elokuvateatteri Palo-Kinon toimintaan ja yhdessä VPK:n kanssa toimintaa jatkettiin aina 1950 -luvun loppupuolelle. Palo-Kino siirtyi Sammon omistukseen, kun 5.4.1957 hyväksytyllä kauppakirjalla Virojoen VPK möi osuutensa Sammolle.
 

 
Pikalinkit
Tapahtumakalenteri
Kymenlaakson Yleisurheilu
Kymenlaakson Hiihto
Suomen Urheiluliitto
Suomen Hiihtoliitto
Kaakkois-Suomen piiri
Suomen Palloliitto
Salpapolku
Absent Oy
Kaakon Golf

 
 
Powered by WebUpdate